Ensi-ilta häämöttää viikon päästä-viimeinen kuvakavalkaadi valmistavista harjoituksista

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista. Esityksen ohjaa sekä näyttelemisen että musiikin osalta teatterinjohtaja  Katriina Honkanen. Esitystiedot: http://www.mikkelinteatteri.fi/ohjelmisto?ohjelma=72

Edeltävä viikko oli omakohtaisesti raskas, edellisenä viikonloppuna alkanut vilustuminen nosti kuumeen maanantaina-iltana ja siksi en päässyt mm. lehdistötilaisuuteen tiistaina, muutenkin on pitänyt keskittyä pakollisiin hommiin jotka kylläkin ovat olleet jo hyvällä mallilla pitkään. Prosessinomaisessa työrytmissä on ihan luonnollista että loppupuolella suunnittelijat ovat vähän hitaana väsymyksestä. Tänään kävin täyttämässä väliajalla aukiolevan paikallismuseon vitriinit ja viikolla kirjoitan vielä tekstit pakollisten valmistavien harjoitusten lomassa. Koeyleisöäkin on jo tulossa heti alkuviikosta. Kovasti ovat kaikki paiskineet töitä joten todella toivon että myös laajempi yleisö löytää tämän esityksen! Jätän nyt jäähyväiset tämän blogin osalta, mutta tervetuloa ystävät, tutut ja ihan uudetkin katsojaryhmät! Esitys on hyvin etenevä ja siinä on paljon sisältöä ja tunnetta  monenlaislle katsojille, saa nauraa ja itkeä- tunteet ovat sallittuja!

img_1371img_1382img_1383img_1400img_1401img_1423img_1426img_1429img_1437

 

 

 

 

Mainokset

Teknistenpäivien-viikko sujui teknistenharjoitusten parissa- esityksen värit alkavat näkyä

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista. Esityksen ohjaa sekä näyttelemisen että musiikin osalta teatterinjohtaja  Katriina Honkanen. Esitystiedot: http://www.mikkelinteatteri.fi/ohjelmisto?ohjelma=72

Kiireisen viikon kiireiset hetket välittyvät varmaan parhaiten allaolevien luonnosmaisten kuvien välityksellä. On pystytetty lavastus, valot, projisinteja ja esitysvaatteet on otettu käyttöön. Nykyään kun rahat ovat tiukalla vähän jokapaikassa on jokaisesta harjoituksesta  on jouduttu otettamaan  irti se mitä on  voitu, avustajien harjoituksissa on pitänyt ehtiä käymään läpi kaikki koreografia- ja musiikkinumerot, kaikki eivät ole olleet harjoituksissa koko ajan. Tekniset roudaukset näyttämölle ja pois on myös tehty koreografioituna ja lavasteiden määrä on kenties vähän vähentynyt teknistensovellusten avulla. Lavasteet  vievät vähemmän meidän ohjelmiston huomioon ottaen olemattomia varastotiloja ja mahdollisimman vähän työvoimaa joka sekin on hyvin rajallinen myös ajankäytön suhteen.

Itse kukin on joutunut harjoituskauden aikana kuvittelemaan vaikkapa nyrkkeilijä-kuoron, ohikulkijat tai vaikkapa bändin jäset . Miltäpä se katsojasta mahtaisi tuntua kun heitä kehoitettaisiin kuvittelmaan orkesteri? Tulkintoja olisi ainakin yhtä monta kuin kuvittelijaa- tämä on asia joka on ollut eniten haasteelinen kun kuitenkin lopputuloksen tulee olla konkreetinen.  On myös väsyneinä vitsailtu ja  mietitty missä kaikessa voisimme vielä säästää- otammeko toppatakit käyttöön talvella sisätiloissa että lämmityskuluissa voidaan säästää vai  säästämmekö teostomaksuissa esittämällä puolet tilatusta kappaleesta hidastettuna( sama kesto)?

Yllätykseksi esityksen kirjoittanut Titta halinen vieraili torstain läpimenossa ja tykkäsi kovasti näkemästään, tunteilta ei ole voinut kukaan esityksen nähnyt välttyä, kiitos !

Kuvissa nähtävillä projisointi ja valo-demoja sekä lavastusta pystytysvaiheessa ilman valoja, musiikkinumeroista ainakin appelsiinipuita aurinkoon ( gibbutsitarina), yksinhuoltajien manifesti- mielenositus, suomalaisten miesten elämä on juhla- laulu kylpytakeissa, nepalilaisen maahanmuuttajan tarina, lapsenlikka ja keinutaan,  Katriinan Honkasen tekemä uusi Poppelipuu- biisi Marjaan Viitaen lapsuuden muistoista 🙂

IMG_0970IMG_0959IMG_1001IMG_1119IMG_1129IMG_1007IMG_1219IMG_1001IMG_1214IMG_1212IMG_1210IMG_1208IMG_1205IMG_1196IMG_1193IMG_1187IMG_1180IMG_1164IMG_1174IMG_1173IMG_1172IMG_1163IMG_1157IMG_1148IMG_1145IMG_1135IMG_1133IMG_1130IMG_1223

Kohti teknistä päivää- vaatteet olleet isolta osin näyttämöllä, lavasteet valmistuvat maanantain ensimmäiseen pystytykseen

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista.Esityksen ohjaa sekä näyttelemisen että musiikin osalta teatterinjohtaja  Katriina Honkanen. Esitystiedot: http://www.mikkelinteatteri.fi/ohjelmisto?ohjelma=72

Aika kuluu hyvin nopeasti kun on paljon tehtävää, 10-15 tuntiset työpäivät sujahtavat kuin siivillä. Tänään maalattiin matto ja eilen sekä toissapäivänä ompelin 120 metriä vaatteita nylonnaruun. Vaatteet käväisivät näyttämöllä tavallista aikaisemmin  pikaisen korjauslistan kanssa mutta mitään isompia muutoksia ei vielä ole tullut vastaan. Teatteri on prosessia ja ensi-iltaan vielä monta viikkoa joten varmasti joitakin muutoksiakin tulee vielä vastaan vaikka  roolivaatteiksi ajateltujen kokonaisuuksien sovitukset menivät edellisellä ja tällä viikolla hyvin. Tähän produktioon emme juurikaan ompele alusta asti mitään vaan  ikäänkuin käytämme olemassaolevia asioita lainauksina. Luonnollisesti lähes kaikkiin esitysvaatteisiin joudutaan tekemään korjauksia että ne soveltuvat näyttämökäyttöön, puettavuuden ja riisumisen, sopivuudun ja teknisten sovellusten vuoksi. Tässä esityksessä kaikilla näyttelijöillä on mikit ja siksi tarvitaan mikkitaskut. En ole nyt ehtinyt harjoituksiinkaan yhtä paljon kuin tavallisesti tällä a viime viikolla lavastuskiireiden takia mutta hyvältä on kuulostanut sen verran mitä olen nähnyt ja kuullut. Kuvamateriaalissa nähtävillä mm. näkökulmatyttöjen aition rakennusvaiheita, joitain sovituskuvia, mattoa maalattuna( luonnollisesti kierrätettyä), vitriineitä taustakuvineen, vaatenippuja tangossa varastoituna. Ensi viikolla kuvapanostus siirtyy näyttämölle kun lavastuskin siirtyy sinne pajoilta ja pääsemme aloittamaan valo- ja projisointityöt käytännön tasolla, näyttelijöidnkään ei enää tarvitse kuvitella lavasteita vaan ne ovat oikeasti käytettävissä.

 

 

Kaikki liikuttuneina harjoituksissa- otamme edelleen tekstiili- ja tavaralahjoituksia vastaan lavastusta varten

IMG_0618IMG_0615

 

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista.Esityksen ohjaa sekä näyttelemisen että musiikin osalta teatterinjohtaja  Katriina Honkanen.

Kaikki Tahtoo Rakastaa- näytelmän harjoituksissa on edetty kohtauksien saumoihin jamusiikkinumeroiden esittäjien variointiin. Lavasteiden osat, kuten kotiseutumuseon vitriinit valmistuvat hyvää vauhtia. Museon taustagrafiikkakin on jo painossa ja näytelmän teksti alati vaihtuvien sisäistä logikkaa ja sujuvuutta auttavien muutosten kohteena.  Saattaa olla että vielä yksi uusi tarinakin tulee kakkospuolelle. Puvustossa on etsitty varastosta sekä vanhaa että uutta, ensi viikolla alkavat sovitukset. Ensin tulevat omat näyttelijät ja sitten avustajat. Sovitusten jälkeen vaatteet korjataan sopiviksi käyttötarkoitukseensa ja muutetaan  niin kiinnitysten kuin istuvuudenkin osalta. Kaikenkaikkiaan näyttää ja kuulostaa hyvältä jo nyt, elämänmakuinen ja kuuloinen esitys! Kuiskaaja ja järjestäjä varautuvat kaikiin harjoituksiin nessu-pakettien voimalla-liikutus on tullut itse kullekin jo moneen kertaan.

Mikkelin Teatteri jatkaa tavara- ja tekstiilikeräyksen  Kaikki- tahtoo rakastaa- esityksen lavastukseen liittyen. Otamme vastaan puhtaita elämää nähneitä vaatteita, tekstiilejä ja pienehköjä käyttötavaroita eri aikakausilta. Tavaroiden ei tarvitse olla arvokkaita materiallisessa mielessä mutta niiden pitää olla puhtaita. Olisi tärkeää että niiden mukana tulisi myös informaatiota, tarina, käyttäjistä, käyttövuosista ja käyttöpaikasta, eli siitä tavallisesta elämästä jossa niitä on käytetty ja josta ne ovat muisto ja muistomerkki. Helpoiten se tapahtuu täyttämällä asiaan liittyvä lomake. Tarvitsemme esityksen lavasteisiin jo käytöstä poistuneita puhtaita tekstiilejä( vaatteitteita, verhoja, lakanoita, pöytäliinoja) sekä käyttöesineitä joissa saa näkyä elämän jälki, ei siis mitään arvotavaraa vaan kulunutta ja kaarensa lopussa olevaa käyttötavaraa tarinoineen, esimerkiksi rikkinäiset emalimukit ja lastenlautaset, puhkirakastetut pehmolelut. Tavarat ja tekstiilit vastaanotetaan virka-aikaan teatterin sisäpihalla, 044-7731706.

Osa lahjoitetuista esineistä päätyy esityksen lavastukseen, paikallismuseon vitriineihin, jossa niitä esitellään luovuttajan anonymiteetti säilyttäen mutta esineen taustatieto-lomakeen tiedot näyttäen. Kokonaisuudesta on tarkoitus tulla monimuotoinen, emme tarkoituksella rajaa etukäteen mitään pois. Emme tarvitse merkkihenkilöiden henkilöhistoriallisia jäänteitä- tuolia jolla
kuuluisuus istui, emmekä rekonstruoi asioita lavastuksen avulla vaan otamme vastaan vaikkapa rakastetun mutta jo tarpeettomaksi käyneen lapsen pehmolelun, lautasen ja lusikan, tiskiharjan 60- luvulta, pyykkipoikia 50- luvulta, pienen pojan jo vähän rikkinäisen veneen, isä-vainaan kittanat tanssikengät( saa olla käyttökelvottomat mutta ei roskiskamaa), teinipojan lenkkitossut 80- luvulta, mummon rikkinäiset navettakumisaappaat, elämää nähneet aurinkolasit yms. tavallista tavaraa joiden mukana tuleva tieto elämästä ja toiminnasta ympärillämme tekee niistä merkityksellisiä todistekappaleita meidän kaikkien elämästä . Laittamalla esille näitä arjen esineitä luomme tarinan ja esityksen jossa olemme itse osallisia ja osallistujia, ketään ei suljeta ulkopuoliseksi tai arvoteta paremmaksi tai huonommaksi, olemme itse arkemme sankareita.

Tekstiililahjoituksia käytämme lavastus-elementteihin näyttämön takaseinissä ja sivuissa.Toivomme eri aikakausien vaatteita ja lakanoita- vaatteiden ja tekstiilien ei tarvitse olla käyttökuntoisia mutta puhtaita niiden pitää olla. Saattaa olla että niitä värjätään tai käsitellään muuten ikäänkuin materiaalina.Lomaketekstin löydät kuvien alapuolelta josta voit sen copypastata ja vaikka tulostaa .

ast

seuraavia, esineitä/ tekstiilejä( lyhyt kuvaus tavaroista, esim. käytettyjä lakanoita ja kenkiä):

Luovuttajan nimi :

Luovuttajan osoite:

Luovuttajan puhelinnumero:

allekirjoitus, paikka ja päivämäärä:

MUUTA: voit kertoa anonyymisti tavaroiden käyttöhistoriasta, esim.
lenkkitossut 80- luvulta, käyttäjä 15- 16 vuotias miespuolinen henkilö,
käyttövuodet 1984-1985, saatu tuliaisena Ruotsista, silloinen käyttöalue,
Lähenmäki- keskusta, kengät olivat mieleiset yms. ostettu luokkaretkeä varten tms.

Tavaroiden käyttövuodet:

Tavaroiden käyttäjien iät:

Hankittu mistä?

Käyttöpaikka:

Kommentteja tavararasta/tavaroista:

 

 

 

 

 

Produktio etenee- lavastusta rakennetaan ja lisää tarinoita sekä tavaroita otetaan vastaan

tanssiharjoitus tuolitKaikki tahtoo rakastaa tuopa

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista.

Kevään aikana pidettiin tanssiharjoitusten,bändiharjoituksen ja äänityksen lisäksi  tuotantopalaveri jossa käsiteltiin lavastusratkaisunja pukusuunnittelun ääriviivoja ja periaatteita.Projisointeja tullaan näkemään jossain muodossa musiikkinumeroiden aikana.

Lavastus tulee koostumaan osin valmiista podestarungoista koostetuista korokkeista bändille ja näyttelijäkuorolle,  aitiosta näkökulmatytöille ja kierrätetystä matosta ja kangaselementeista jotka tehdään lahjoituksina saatavista Mikkelin asukkaiden tekstiileistä. Lavalla nähdään myös paikallismuseo jonne voi lahjoittaa  tavaraa. Yleisö voi käydä tutustumassa siihen väliajalla. Näyttelijät ja muut esiintyjät kertovat omat tarinansa sen kulisseissa. Esityksen käsikirjoitus on kirjoitettu jo toistamiseen mutta vieläkin  otetaan  vastaan Mikkelin asukkaiden tarinoita mm. videoiden muodossa. Tästä ja tavarakeräyksestä saa tarkempaa tietoa Mikkelin teatterin facebook- sivuilla.

Esityksen koreografioissa käytetään  oikeita käytettyjä koulutuoleja. Näyttelijät ja muut esiintyjät vaatetetaan liikunnan mahdollistaviin perusvaatteisiin joiden päälle puetaan vinjettimäisesti meille kaikille tuttuja, nähtyjä ja  koettuja eri aikakausien  edustajia.

Visuaalisesta kokonaisuudesta  tulee rikas, hauska ja  monikerroksellinen kuten esityksestä itsestäänkin, siinä on tarkoitus olla kaikki elämän värit, sirkus ja museo samassa paketissa.

. Tervetuloa mukaan rakentamaan esitystä  yhdessä meidän kanssa – lahjoitamalla tarinasi tai elämää näheet tavarasi olet mukana!

 

 

 

Kaikki Tahtoo Rakastaa ensimmäinen tanssiharjoitus

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista.

Tulevan esityksen tekijätiedot ja lisätietoja,

http://www.mikkelinteatteri.fi/ohjelmisto?ohjelma=72

Tällä viikolla perehdyimme liikkeen maailmaan koreografi Sami Saikkosen johdolla, osallistujina  olivat esitykseen tulevat bändiläiset, Mikkelin teatterin näyttelijät ja nyrkkeilijät sekä Leena ja Sanna. Näyttelijät ja avustajat esiintyvät sekä omana itsenään että roolihahmoissa.  Työpajan sisältönä oli kahden isomman biisin koreografioitten luonnostelu sekä ylipäänsä esityksen liikekielen rakentaminen. Katsoimme ensin lämpiössä voimallista Maorien hakka-tanssia yourtubesta ja siirryimme sitten näyttämölle käytännön harjoituksiin.  Opeteltiin vaihtamaan kontrolloituliike kontrolloimattomaan ja toisinpäin liukuhihnanomaisesti sekä käskystä, erilaisia ryhminvaihdoksia, kohtaamisia ja jatkuvaa virtaavaa liikettä sekä jammailua nyrkkeilyliikeradoilla. Vaikka alustava biisilista oli jo jaettavissa spotifysta päädyttiin puhelaulutekniikkaan josta tulikin kivaa uutta rytmitystä alun ja lopun Kaikki tahtoo rakastaa- laulunumeroon. Kohtaamisista syntyi hienoa energiaa ja Sanna sai tanssia soolon, hyvät pohjat seuraavaan kertaan! Tällä kertaa on niin paljon kuvia että päivitän myöhemmin lavastusjuttuja ihan omaan kirjoitukseen. Pukujen osalta vaikuttaa nyt näkemäni perusteelta siltä että trikoolinjalla mennään :).

 

 

Kaikki tahtoo rakastaa – produktion ensimmäiset harjoitukset

 

Minä olen Satu Vihavainen -lavastaja ja pukusuunnittelija tässä Mikkelin
teatterin 17.9. 2016 ensi-iltaan tulevassa musiikkiteatteriesityksessä ja
tämän Mikkelin teatterin blogin kirjoittaja ensi-iltaan asti. Esitys
perustuu niihin Mikkelin alueen ihmisten kertomuksiin ja kirjoituksiin joita
dramaturgi Titta Halinen on saanut tai valinnut olemassa olevista haastatteluista.
Tällä hetkellä olemme käytännön tasolla pitäneet ensimmäisen tuotantopalaverin ja
saaneet näytelmäkäsikirjoituksen työmme pohjaksi. Harjoituksissa on hahmoteltu
lavastuksen toiminnallista puolta, missä bändi sijaitsee- keitä siinä soittaa,
missä näkökulmatyttöjen( ihanat Sanna ja Leena omina itsenään)
”kuninkaallinen aitio” sijaitsee, kuinka kotiseutumuseon vitriinit liikkuvat,
miten kohtaukset saattaisivat vaihtua ja mitä niissä toiminnallisesti tapahtuu,
minkälaisia hahmokavalkaadeja, kuoroja ja koreografioita sekä laulunumeroita tulee.
Kuvissa ohjaaja Katriina Honkasen johdolla mietitään näyttelijälämpiössä mahdollista
biisilistaa harjoitusta varten. Ensi viikolla tanssija-koreografi- näyttelijä
Sami Saikkonen aloittaa tekemään koreografiaa ainakin Kaikki tahtoo rakastaa- teemaan sekä Niin jykevää on rakkaus – numeroon. Hikisiä aikoja ja kuvia tulossa ensi- viikolla!

Tästä linkistä esityksen tekijä- ja esitystiedot :
http://www.mikkelinteatteri.fi/ohjelmisto?ohjelma=72

Kaikki tahtoo rakastaa- esityksen lavastus eli varsinainen vastuualueeni tulee pitämään sisällään samalla tavalla dokumentaarista materialia kuin näytelmän käsikirjoitus. Näyttämölle rakennetaan kotiseutumuseo johon katsojat voivat tutustua väliajalla ja jonka tavarat todistavat aivan tavallista jälleenrakennuksen ajan jälkeistä arkea ja elämää jota sen onkin tarkoitus kunnioittaa ja arvottaa rinnakkaisena todellisuutena  niille museoille joiden esitykset menneisyydestä perustuvat artifakteihin, omistamiseen, ja niihin jäänteisiin jotka eivät maadu vanhetessaan. Tavaroiden keräyksen osalta teen pienen kiertueen ja ilmoittelen siitä sekä täällä plogissa että facebookssa teatterin sivuilla. Tavaroiden luovutuksen yhteydessä täytetään lomake jossa kerrotaan mm. käyttövuodet, paikka ja mahdollisen käyttäjän ikä. Emme ota vastaan arvoesineitä vaan jo käytöstä poistuneita käyttöesineitä ja vaatteita joista siis tarkempaa tietoa lähiaikoina. Museon lisäksi lavastukseen tulee vaatteista tms.tilateos jonka laatu selviää pienoismalin avulla myöhemmin keväällä.

 

 


			

Saiturin Joulu

Ensi-ilta

Featured image


Saiturin joulun huima parinkuukauden loppukiri huipentui upeaan ensi-iltaan.
Vielä tunti ennen ensi-iltaa viimeistelin viimeisiä tarpeistoja, hopeaglitteriä aaltoihin, muutama sipaus maalia pilvenreunoihin,…
Loppukohtaus ja yleisön aplodit nostivat kyyneleet silmiin, olin niin ylpeä siitä miten upeaan lopputulokseen me pääsimme. Valtavan suuri työ tuli valmiiksi, kaikki ”väkkärät” toimivat, kieltämättä myös helpottunut olo siitä että pitkät päivät jäävät taakse ja siirtynyt syysloma alkaa. Elämä jatkuu.

Muutama kuva ennen ensi-iltaa

Maiseman vaiheet suunnitelmasta esitykseen. Whirligigs – väkkärät (Google kääntäjä). Elikkäs mekaanisesti liikkuvat hahmot (kaivosmiehet, majakanvartijat ja kalastajat) joita liikuttaa patterikäyttöinen moottori. Kalastajat meinasivat saattaa hermoromahduksen partaalle temppuillessaan viimehetkiin saakka. Laiskat soutajat!

Maiseman vaiheet suunnitelmasta esitykseen. Whirligigs – väkkärät (Google kääntäjä). Elikkäs mekaanisesti liikkuvat hahmot (kaivosmiehet, majakanvartijat ja kalastajat) joita liikuttaa patterikäyttöinen moottori. Kalastajat meinasivat saattaa hermoromahduksen partaalle temppuillessaan viimehetkiin saakka. Laiskat soutajat!

Kalakauppiaan ”väkkärä” kalatkin saivat lopullisen värinsä viimeisellä viikolla.

Kalakauppiaan ”väkkärä” kalatkin saivat lopullisen värinsä viimeisellä viikolla.

Bobin perheen jouluruoat; paloteltava tekohanhi, ”liekitettävä” pudding ja kalkkuna jonka kaula oli vielä maalista märkänä omaisten kenraalissa.

Bobin perheen jouluruoat; paloteltava tekohanhi, ”liekitettävä” pudding ja kalkkuna jonka kaula oli vielä maalista märkänä omaisten kenraalissa.

Marleyn kepeät kahleet.

Marleyn kepeät kahleet.

ja paljon, paljon muuta…
Joitakin ideoita jäi vielä käyttämättä, ehkä näemme ne ensi vuoden Saiturin Joulussa!
Tervetuloa katsomaan Saiturin Joulua!

Viimeisenä työnä Saituriin Mikkelin matkailun näyteikkuna.

Viimeisenä työnä Saituriin Mikkelin matkailun näyteikkuna.

Toivotan kaikille Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta!
Mari Heinonen

SAITURIN JOULU

”Saiturin Joulu” blogissa seurataan kokoperheen joulumusikaalin valmistumista tarpeistonvalmistajan näkökulmasta vuoden ajan. Blogia kirjoittaa tarpeistonvalmistaja Mari Heinonen.


Syyskuu


Takaisin sorvin ääreen


Kesästä on jäljellä enää vain hyvät muistot. Kausi lähti liikkeelle Rakkauslaulun myötä.
Vihdoin pääsen takaisin saiturin matkaan. Teatteri on muuttunut joulumaaksi. Kaikilla osastoilla on täysi työntohina päällä. Lavastamolla nousee komea kulissikaupunki, puvustossa toinen toistaan ihastuttavampia pukuja hattuineen ja silintereineen, kampaamossa peruukkikavalkaadi partoineen, viiksineen ja pulisonkeineen, käytävillä kaikuu näytteliöiden laulu heidän harjoitellessa Christmas caroleja.
Aloitin työrupeaman lyhyellä Lontoon arkkitehtuurin historian kurssilla, selvitin minkälainen Lontoo oli vuonna 1843. Kohtauksessa Scrooge lentää Lontoon yli ja pienoismallilontoo ”lipuu” ohitse.

Lontoo 1843

Lontoo 1843

Suunnittelukuva

Suunnittelukuva

Pienoismalli odottaa pohjamaalissa valaistusratkaisua; projisoidaanko, käytetäänkö mustavaloa vai jotain muuta ratkaisua.

Pienoismalli odottaa pohjamaalissa valaistusratkaisua; projisoidaanko, käytetäänkö mustavaloa vai jotain muuta ratkaisua.


Tietämättömyys ja puute –kerjäläislapset


Kerjäläistyttö Puute

Kerjäläistyttö Puute

Tämän joulun henki ravistelee Scroogea näyttämällä kerjäläislapset nimeltään Tietämättömyys ja Puute.
Näytelmässä kaksi poikaa vuorottelevat pikkupojan roolissa, joten valmistan kohtaukseen kerjäläispojalle siskon käsivarsille. Veistellessäni pieniä surullisia kasvoja superlonista ei voi välttyä ajattelemasta miten monella lapsella on puutetta peruselannossa ja koulutuksessa.
Saiturin Joulu-näytelmän keskeisin teema onkin muutoksen aloittaminen omasta itsestä.
”Kaikki voi muuttua. Meidän kaikkien pitäisi kantaa pientä joulun murusta sydämissämme vuoden jokaisena päivänä. Me emme elä täällä itseämme varten, vaan olemme vastuussa kaikista rakkaistamme ja – ihan kaikista.”
Charles Dickens